Kobe muutti eilen virallisesti uuteen kotiinsa - vaikka onhan Kobe viihtynyt jo viimeiset pari viikkoa Sari N:n ja valkoisenpaimenkoira Haamun perheenjäsenenä Hattulassa. Meiltä on paljon kyselty sitä, miksi ihmeessä luovuimme Kobesta? Terve, hyväluonteinen, kaikkien kanssa toimeentuleva, sopeutuvainen, ulkomuodoltaan valioksi todettu koira. Miten sellaisesta voi noin vain luopua???
Olemme kertoneet kaikille, että Kobe on loistava koira, mutta se ei vaan sovi meidän suunnitelmiimme kasvatustyön ja harrastusten suhteen. Eikä siitä löydy TOKOnkaan vaadittavaa terävyyttä ja miellyttämishalua. Se on niin helppo, että se oli meille melkein liian helppo. Hassua sanoa näin, mutta niinpä se taitaa olla. Ei ihan tyypillisin mustaterrieri. Ja kun kävi vielä niin onnelllisesti, että tietoomme tuli Sari N. (hän on meidän Sarin tuttuja koirakentiltä monen vuoden takaa), joka halusi aikuisen mustaterrierin. Sari N. "rakastui" Kobeen ensi silmäyksellä ja kun tiedämme miten hyvän kodin Kobe saa Sarin luota, ei ratkaisu loppujen lopuksi ollut edes vaikea. Lisäksi kasvatustyömme edetessä se narttukin olisi joskus hyvä saada meille kotiin...
Meille jää kaikki hyvä muistot Koben kanssa touhuamisesta (mm. mahtava näyttelyreissu Viroon viime kesänä; Viron valio ja RYP-2 sijoitus) sekä se normaali ja äärimmäisen helppo arki, jota Koben kanssa elettiin. Eikä Kobe kauaksi karkaa! Matkaa on vain vartin verran ja Kobe on tulossa meille trimmiin tulevaisuudessakin. Toivotan Sari N:lle, Kobelle ja Haamulle mitä parhainta yhteiseloa!