Kobe täytti tänään 5 kk. Synttäreiden kunniaksi käväistiin Tuulosessa, kauppakeskuksen parkkihallissa järjestetyssä Match Showssa. Spinnukin pääsi mukaan kisaamaan. Handlasin Spinnua ja Sari Kobea. Parissa oli vastassa parivuotias sakemanninarttu. Tuomari totesi, että todella tasaväkinen pari, mutta saimme parivoiton, kiitos Spinnun patsasmaisen pönötyksen ja hännänheilutuksen. Punaisten jatkokehässä pääsin parhaaseen A-ryhmään eli kolmen parhaan joukkoon. Lopulta löysimme sinisen ruusukkeen kädestäni eli pronssitilalle. Kuriositeettina kerrottakoon, etten ole kertaakaan jäänyt Spinnun kanssa palkintopallisijoituksen ulkopuolelle, kun olen vehnispullikkaamme kanssa kehässä.... ;-) Hopeaa ja pronssia. Kobe sai arvokasta kokemusta näyttelykehistä, vaikka varsinaista menestystä ei tullutkaan. Kobe liikkui hyvin, mutta ei vaan muuten ollut tuomarin mieleen. Pieni mies oli ylenystävällinen kaikille, liukas lattia ei haitannut eikä parkkihallin kumea kaiku näyttänyt häiritsevän. Kahden viikon kuluttua Kobe on esillä samaisessa hallissa pentunäyttelyssä.
Karhunpoika Boris sairastaa. Sari annosteli perjantaina Borikselle Expot-punkkitorjunatainetta hännän tyveen. Samaa ainetta oli käytetty Borikselle jo joskus aikaisemminkin mm. alkukesästä ilman mitään ongelmia. Punkkikartoite oli tällä kertaa aiheuttanut hillitöntä kutinaa tai jonkin allergisen reaktion ja Boris oli päivän aikana kaivanut ammottavan reiän takalistoonsa. Sari vei Boriksen eläinlääkäriin ja turkin alta paljastui todella ikävä näky. Tulehtunut, avoin haava, joka näytti erittäin ilkeältä. Antibioottikuuri ja kortisonivoideresepti oli kotiintuomisina. Ja mikä pahinta; avaruusteleskoopin kokoinen muovikauluri haavan nuolemisen estämiseksi. Boriksen kokoinen koira ei voi sen kanssa tehdä oikeastaan mitään muuta kuin maata paikallaan. Kun turkissa ammotti ison lautasen kokoinen aukko, päätettiin samantien vetää alas koko runkoturkki. Näinollen näyttelyt on tältä vuodelta näytelty. Voi Boris parka!
Ilman kauluria Boris käy heti haavansa kimppuun nuollen sitä ankarasti, mikä ei tietenkään käy laatuunsa. Ei onnistunut edes pissaaminen ja lenkki on yhtä kiemurtelua kun pitäisi päästä koko ajan nuolemaan haavojaan. Haava on nyt sen verran ärhäkän näköinen, joten Sari päätti mennä huomenissa uudelleen lääkärin pakeille. Toivottavasti haava paranee nopeasti, sen verran kurjalta mustisherramme näyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti